— Blogi
Mitä tekemistä tunteilla on tuloksenteon kanssa?
Lyhyt vastaus: Jokainen strategia, tavoite, prosessi ja muutos herättää sekä johtajissa että työntekijöissä myös tunteita – esimerkiksi ahdistusta, innostusta, ylpeyttä tai riittämättömyyden kokemuksia. Nykyaikainen tutkimus kertoo selvästi, että ihmisten kokemat tunteet vaikuttavat monin tavoin heidän tuloksentekokykyynsä: energiatasoon, päätöksentekoon, vuorovaikutukseen, sitoutumiseen, palautumiseen, motivaatioon. Jokainen työntekijä kokee työssään jatkuvasti erilaisia tunteita, ja työntekijöiden yhdessä kokemista ja ilmaisemista tunteista muodostuu jokaisen työpaikan ainutlaatuinen tunneilmasto.
Kuitenkin työpaikoilla on edelleen haasteena se, että monen johtajan (ja työntekijänkin) mielestä tunteet eivät kuulu työpaikalle. Ne ovat epämääräistä, vaikeasti käsiteltävää höttöä, johon tuloshakuisten, vakavasti otettavien johtajien ja työntekijöiden ei kannata sekaantua.
Tunteiden ohittaminen tai tukahduttaminen johtaa siihen, että käsittelemättömät tunteet pyrkivät esiin vääristyneinä, usein entistä haitallisemmissa muodoissa – kyynisyytenä, halveksuntana, välinpitämättömyytenä. Tyypillisesti työyhteisön ongelmien ytimessä ovat kielletyt ja torjutut tunteet. Kun ihmisten työssään kokemia tunteita ei huomioida, valtavan moni työntekijä kokee työssään jatkuvaa riittämättömyyttä, turhautumista ja mielekkyyden puutetta. Organisaation tasolla tällainen kehityskulku näyttäytyy heikentyneenä sitoutumisena, aidon motivaation vähenemisenä, tyytymättömyyden kasvuna ja tuottavuuden laskuna.
Tarvitsemme johtajia, jotka osaavat huomioida ihmisten tunteet
Tilannetta yritetään korjata johtamisen menetelmillä, jotka eivät pureudu juurisyihin. Asetetaan tulospalkkioita, kirkastetaan tavoitteita, määritellään työnkuvat ja vastuualueet tarkemmin, ehkä asetetaan tulospalkkioita. Nämä kaikki ovat tärkeitä tekijöitä: jos niissä on häiriöitä, pahoinvointi lisääntyy. Mutta motivaation näkökulmasta edellä mainitut ovat ulkoisia tekijöitä. Ulkoisia tekijöitä kehittämällä voidaan lievittää ja poistaa pahoinvointia työssä. Jos palkkaani korotetaan ja vastuualueeni selkiytyy, totta kai pahin turhautumiseni helpottaa, ainakin hetkeksi.
Mutta ulkoisia tekijöitä kehittämällä ei lisätä aitoa motivaatiota ja hyvinvointia. Ulkoisiin tekijöihin keskittymällä ei luoda aitoa innostusta, sitoutumista, hyvinvointia ja merkityksellisyyden tuntua. Siihen tarvitaan toisenlaisia keinoja. Jos haluamme luoda aitoa hyvinvointia ja työkykyä, meidän on ymmärrettävä syvästi, mitä tarkoittaa olla ihminen – myös työelämässä. Me tarvitsemme nyt johtajia, jotka osaavat huomioida ihmisten tunteet, kohdata ihmiset ihmisinä ja luoda toivoa ja uskoa tulevaisuuteen.
Tarvitsemme kipeästi avuksi tunnetaitoja – kykyä tunnistaa, ymmärtää, kohdata ja käsitellä työpaikan tunteita rakentavasti. Vahvistamalla tunnetietoisuutta ja tunnetaitoja työyhteisöön vapautuu valtava määrä energiaa, potentiaalia ja hyvinvointia.
Hyvä tunneilmasto tarttuu asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja muihin sidosryhmiin. Ihmiset viihtyvät niiden ihmisten seurassa, joiden seurassa tuntuu hyvältä. Minkälainen tunnejalanjälki jää asiakkaille ja sidosryhmille, kun he ovat olleet tekemisissä teidän yrityksenne väen kanssa? Tunteet tarttuvat ja tunneilmasto leviää. Ehkä ihmisille jää tunne, että ”näiden ihmisten kanssa on mukava asioida”. Tai että ”tuossa yrityksessä olisi varmasti kiva työskennellä”. Parhaimmillaan rikas tunneilmasto näkyy parantuneena tuloksentekokykynä ja työntekijöiden hyvinvointina – työyhteisön todellisen potentiaalin vapautumisena.
Jarkko Rantanen
PsyM, partner, tunnejohtamisvalmentaja
Emergy Oy
Jarkko Rantanen oli 6.4.2021 Hyvä, paha johtaminen -podcastin vieraana Minna Huotilaisen kanssa. Kuuntele: Tunteet, aivot ja johtaminen – mitä näistä tulee tietää?